Ulkomailla opiskelussa on omat hyvät ja huonot puolensa, plussat ja miinukset. Kynnys lähteä opiskelemaan ulkomaille on luonnollisesti korkeampi kuin Suomeen korkeakouluun hakeminen. Tämä artikkeli käy lyhyesti läpi mitä hyvää ja mitä huonoa ulkomailla opiskelussa on.
Plussat
- 🌍 Kansainvälisyys – Ulkomailla opiskelun ehdoton valttikortti on kansainvälisyys. Kansainväliset kontaktit, kokemukset ja ihmiset antavat valtavasti perspektiiviä omaan elämään ja luovat itsellesi kansainvälisen verkoston tulevaisuutta varten. Kansainvälisyys onkin asia mitä Suomesta ei voi millään itselleen hankkia vaikka kuinka siihen pyrkisi. Parin kuukauden vaihto-opiskelu ei ole verrattavissa siihen, että asuu täysipäiväisesti ulkomailla opintojen takia.
- 🎤 Kielitaito – Englannin kielen osaaminen (kirjallinen ja suullinen) tulee kehittymään merkittävästi ulkomailla, koska opinnot suoritetaan lähtökohtaisesti englanniksi. Vaikka täysipäiväinen opiskelu englanniksi voi aluksi tuntua mahdottomalta tehtävältä, etenkin suullisen argumentoinnin kohdalla, on kaikki kielitaidon eteen tehty työ sen arvoista. Opintojen jälkeen oma englannin kielen osaaminen on aivan eri tasolla kuin pelkästään Suomessa opiskelevien. Hyvä englannin kielen taito on nykypäivänä täysi välttämättömyys liike-elämässä menestymiselle.
- ⚖️ Erikoistuminen tiettyyn oikeudenalaan – Suomessa erikoistuminen tiettyyn oikeudenalaan on hankalampaa kuin ulkomailla, etenkin, jos kyseessä on EU tai kansainväliseen oikeuteen liittyvä oikeudenala. Ulkomailla pystyt helpommin valitsemaan itsellesi parhaan maisteriohjelman, mikä voi olla yleisluontoisempi tai keskittyä tarkemmin johonkin yksittäiseen aihealueeseen. Suomessa opinnot ovat tarkoituksellisesti yleisluonnollisempia, joten erikoistuminen vaikeutuu tämän johdosta. Jos siis tiedät, että haluat opiskella jotakin tiettyä oikeudenalaa niin kannattaa ehdottomasti harkita ulkomailla opiskelua, jos ulkomaiset yliopistot tarjoavat siihen liittyviä ohjelmia.
- 🧳 Itsenäistyminen – Ulkomaille lähteminen pakottaa itsenäistymään eri tavalla kuin Suomessa. Erilainen kulttuuri, kieli ja ihmiset aiheuttavat aina tietynlaisen kultuurishokin, joka vaatii totuttelua ja sopeutumista. Ulkomailla joutuu selvittämään myös enemmän peruselämään liittyviä asioita mitkä saattavat olla itsestäänselvyyksiä Suomessa (esim. terveydenhuolto ja asuminen). Kaikki nämä asiat luonnollisesti muokkaavat omaa personaa itsenäisemmäksi ja vahvemmaksi. Tekemällä hypyn ”tuntemattomaan” on myös asia mitä työnantajat arvostavat, koska se osoittaa halukkuutta kehittää itseään ja menemään omalle epämukavuusalueelle.
Miinukset
- 💸 Lukukausimaksut – Ulkomailla opiskelujen ehdottomasti suurin miinus on mahdolliset lukukausimaksut. Lukukausimaksut tosin vaihtelevat suuresti yliopistojen välillä, joten niiden merkitys voi olla myös hyvinkin pieni. Opinnot voivat olla myös täysin maksuttomat (esim. pohjoismaissa), jolloin lukukausimaksuista ei tarvitse edes huolehtia. Lukukausimaksut tulee kuitenkin nostaa miinuksena, koska ne ovat realiteetti etenkin keski-Euroopassa ja niitä on loppupeleissä vaikea välttää.
- 📚 Tutkinnon mahdollinen rinnastaminen – Jos itsellä on tarkoituksena tulla asianajajaksi, joutuu ulkomailla opiskeleva tekemään enemmän töitä asianajajaksi tulemisen eteen rinnastamisen merkeissä (lue lisää rinnastamisesta). Toki tekemällä täydentävät opinnot tutkinnon rinnastamiseksi OTM:ään oppii uusia asiakokonaisuuksia, jotka ovat varmasti hyödyksi työelämässä, mutta rinnastamiseen käytettävä aika ja energia ovat aina jostain muusta pois. Jos tähtäimessä ei ole asianajajatutkinnon suorittaminen niin rinnastamisesta ei tarvitse murehtia.
- 🧑🏼🎓 Kandi (notaari)- ja maisterivaiheen erot – Ulkomaille hakeminen ja opiskeleminen poikkeaa merkittävästi Suomesta. Kandi- ja maisterivaiheet ovat lähes aina erotettu, jolloin molempiin tutkintoihin tulee hakea erikseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kandivaiheessa on menestyttävä, jos haluaa päästä hyvään yliopistoon ja ohjelmaan suorittamaan maisterintutkintoa. Kilpailu on kovaa, koska maisterivaiheen opintoihin hakee lähtökohtaisesti opiskelijoita kaikkialta maailmasta. Ulkomailla opiskelu ei siis millään tavalla ole oikotie oikiksen läpikäymiseksi vaan ulkomailla saattaa hyvin joutua tekemään vielä enemmän töitä opintomenestyksen eteen kuin Suomessa varmistaakseen hyvän maisteripaikan ja sitä kautta työuran.
Yhteenveto
Ulkomailla opiskelu on loistava vaihtoehto motivoituneille opiskelijoille. Ulkomailta voi saada laajemman osaamisen kuin Suomesta tietyssä oikeudenalassa ja tällä on iso merkitys työmarkkinoilla. Jos itselläsi ei ole aitoa motivaatiota opiskella oikiksessa, ei ulkomailla opiskelu ole millään tavalla oikotie oikeustieteen tutkinnon suorittamiseksi. Ulkomailla opiskelu maksaa yleensä useita tuhansia euroja ja opinnot voivat olla paljon vaativampia kuin Suomessa, jos haluaa varmistaa hyvän maisteripaikan ja työllistymismahdollisuudet. Huonoilla arvosanoilla ei varmasti pääse hyvään maisteriohjelmaan. Loppupeleissä kuitenkin omalla motivaatiolla on todella iso merkitys siihen kuinka paljon ulkomailla opiskelusta saa irti. Jos ulkomaille lähtee opiskelemaan puolitehoilla, ovat tulokset myös tyydyttäviä. Jokainen on siis oman onnensa seppä, myös opiskelussa.