Uusimmassa hallitusohjelmassa otetaan kantaa ”juristi” ja ”lakimies” nimikkeiden käyttöön. Hallitusohjelman mukaan oikeudellisten nimikkeiden käytössä on esiintynyt harhaanjohtavaa käyttöä minkä vuoksi nimikkeitä ”juristi” ja ”lakimies” saisi käyttää vain henkilö, joka on suorittanut yleistutkintomallisen ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM/OTK). Hallitusohjelman nykyinen muotoilu jättää epäselväksi sen saavatko ulkomailla ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet käyttää nimikettä ”juristi”, jos ehdotus menisi läpi.
”Juristi” = oikeustieteen maisteri
Mitä nimike ”juristi” tällä hetkellä tarkoittaa? Juristiliitto on omilla nettisivuillaan julkaissut ohjeistuksen ”juristi” tai ”lakimies” nimikkeiden käytöstä ja niistä käytetyistä käännöksistä ruotsiksi ja englanniksi. Juristiliitto ohjeistaa, että nimikkeitä ”juristi” tai ”lakimies” käytetään yleisesti vain ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM/OTK) suorittaneista henkilöistä. Asianajajaliitto puolestaan määrittelee ”juristin” olevan ”oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittanut henkilö (OTM/OTK)”.
Mielestäni Juristiliiton ja Asianajajaliiton ohjeistuksen ”juristi”-nimikkeen käytöstä voi tulkita kahdella eri tavalla:
- Juristiksi voi kutsua itseään vain sellainen henkilö, joka on suorittanut Suomessa oikeustieteen maisterin tutkinnon, tai
- Juristi on sellainen henkilö, joka on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (Suomessa tai ulkomailla).
Lisäksi Juristiliiton julkaisemassa listassa juristinimikkeiden käännöksissä ”oikeustieteen maisteri; OTM” on käännetty englanniksi tarkoittamaan ”Master of Laws; LL.M.”. Tämä käännös huomioon ottaen olisi loogista ajatella, että tulevaisuudessa myös ulkomailla tutkintonsa suorittaneet henkilöt voisivat käyttää itsestään nimikettä ”juristi”, jos hallituksen ehdotus menisi läpi. Ulkomailla suoritettu LL.M. ja OTM ovat kuitenkin sisällöltään ja laajuudeltaan lähtökohtaisesti aina samat, joten myöskin tämä puoltaisi tuota toista tulkintaa ”juristi”-nimikkeen käytöstä.
Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää mitä hallitusohjelman esitys loppupeleissä tarkoittaa ja miten se tultaisiin mahdollisesti toteuttamaan.
Rinnastaminen mahdollistaa varmasti ”juristi”-nimikkeen käytön
Varmaa kuitenkin tässä vaiheessa on, että ulkomaisen tutkinnon rinnastaminen mahdollistaa varmasti ”juristi”-nimikkeen käytön, jos hallitusohjelman esitys menisi läpi. Lainsäädännössä on jo nyt selvästi esitetty, että ulkomaisen tutkinnon rinnastanut henkilö voi toimia yhtä lailla eri oikeushallinnon ja hallinnon alan viroissa, kuten OTM:n suorittaneet. Samoin ulkomaisen tutkinnot rinnastanut henkilö voi tulla asianajajaksi sekä liittyä Juristiliittoon. Tutkinnon rinnastaminen avaa siis ovet OTM:n takana oleviin tehtäviin, joten kannattaa harkita vakavasti oman tutkinnon rinnastamista vaikka ei haluaisikaan esimerkiksi asianajajaksi. Jos hallitusohjelman esitys menee läpi niin voi olla, että rinnastamisesta tulee lähes ”pakollista”, jos ulkomaisen tutkinnon omaavat henkilöt eivät voi käyttää itsestään nimikettä ”juristi”.
Yhteenveto
Hallitusohjelman epäselvä ehdotus ”juristi”-nimikkeen rajoittamisesta tulee varmasti olemaan kuuma peruna juristien keskuudessa lähitulevaisuudessa. Syy kyseiselle esitykselle saattaa johtua enemmänkin ns. erikoisjuristeista (nimitys hallintotieteiden maistereista, jotka ovat erikoistuneet julkisoikeuteen) eikä ulkomailla oikeustieteen maisterin suorittaneista henkilöistä, jotka käyttävät itsestään yleisnimikettä ”juristi”. Tässä kohtaa on ymmärrettävää, että erikoisjuristi nimikkeenä saattaa aiheuttaa hämmennystä, kun kyseessä ei ole tosiasiassa oikeustieteen maisteri ja tätä on luultavasti lähdetty korjaamaan hallitusohjelmassa. Tästä ei kuitenkaan ainakaan meillä ole varmuutta.
Valitettavaa on, että tässä vaiheessa asia on toistaiseksi hyvin epäselvä ja hallitusohjelma jättää monta kysymystä auki. Asiaa tullaan varmasti avaamaan enemmän, mutta hallitusohjelman luoma epävarmuus on ehdottomasti epämiellyttävää jo ulkomailta valmistuneille kuin myös ulkomailla tällä hetkellä oikeustieteellisessä opiskeleville. Tulemme seuraamaan aktiivisesti tilannetta ja raportoimaan aiheesta, jos/kun esitys lähtee eteenpäin.
Jos sinulla on ajatuksia aiheesta, voit lähettää vapaasti sähköpostia osoitteeseen leevi@oikis.fi.
Linkit
Vahva ja välittävä Suomi: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023 (sivu 187)