Anki on ehdottomasti paras työkalu, jolla jokainen voi nopeuttaa ja tehostaa omaa oppimista. Anki auttaa ja helpottaa asioiden muistamista hyödyntämällä aktiivista muistelua (active recall) ja aikavälikertauksen (spaced repetition) teorioita. Katsotaan miten Anki voi auttaa myös sinua säästämään aikaan ja oppimaan nopeammin!
Anki, aktiivinen muistelu ja aikavälikertaus Read More »
Uusi lukukausi on täällä taas ja nyt on loistava aika ottaa käyttöön uusia työkaluja opiskelun tehostamiseksi. Tässä kolme helppokäyttöistä työkalua mitkä varmasti tehostavat opiskelua. 1. Anki Anki on flashcard ohjelma mikä helpottaa huomattavasti uusien asioiden opettelua ja muistamista. Anki perustuu ”active recall” ja ”spaced repetition” konseptien hyödyntämiseen. Active recall viittaa siihen, että aivot joutuvat tekemään aktiivisesti töitä, kun testaat itseäsi. Aktiivinen opiskelu on paljon tehokkaampaa kuin passiivinen opiskelu (esim. lukeminen tai highlighting), koska aivot joutuvat ponnistelemaan muistaakseen oikean vastauksen. Ja vaikka et muistaisikaan oikeaa vastausta niin tämän on silti todettu tehostavan oppimista. Spaced repetition puolestaan tarkoittaa sitä, että jo opittua tietoa testataan tietyin aikavälein riippuen siitä kuinka vaikeaa opitut asiat ovat muistaa. Anki on täysin ilmainen ohjelma ja siitä on myös olemassa ilmainen selainversio. Selainversion avulla voi opiskella kortteja vaikka puhelimella missä vain haluat. 2. Pomodoro Ihminen ei pysty keskittymään syvällisesti yhteen asiaan kuin hetken aikaa. Pomodoro-tekniikka on loistava ajanhallinta työkalu millä pystyt jaksottamaan omaa ajankäyttöä tehokkaammin. Pomodorossa asetetaan yleensä 25min työaika ja sen jälkeen 5min lepo. Kun kello käy niin tarkoituksena on keskittyä pelkästään yhteen asiaan (esimerkiksi käydä Anki-kortteja läpi) ja kun aika menee umpeen niin pitää lyhyt tauko. Näitä intervalleja toteutetaan 2-4, jonka jälkeen pidetään pidempi tauko. Pomodoro on helppo tapa pakottaa aivot keskittymään yhteen asiaan ilman mitään häiriötekijöitä. Voit joko laittaa ajastimen puhelimesta päälle tai käyttää netissä olevia pomodoro-sivuja. Pomodoro ei välttämättä sovi kaikille, mutta sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla! 3. Post It-laput (tai ihan pelkkä paperi) Post It-laput saattavat kuulostaa tyhmältä työkalulta opiskelun tehostamiseksi, mutta tosiasiassa ne voivat auttaa hyvinkin paljon oman päivän suunnittelussa. Kokeile, että kirjoitat lapulle mitkä asiat sinun tulisi saada vaikka illan aikana tehdyksi. Älä aseta isoja ja pitkiä tavoitteita vaan saavutettavia ja realistisia (esimerkiksi lue kappaleen 2 sivut X-Y tai käy läpi 50 Anki-korttia). Kun olet suorittanut kyseisen tehtävän, vedä se yli ja siirry seuraavaan. Kun olet suorittanut kaikki itsellesi asettamat tehtävät voit hyvällä omatunnolla siirtyä tekemään jotain muuta. Isojen kokonaisuuksien pilkkominen pieniin osiin helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja sen taklaamista. Itselle voi tulla helposti epätoivo, jos vain ajattelee, että kurssin aikana pitäisi ehtiä lukemaan pitkä kurssikirja ennen tenttiä. Pilkkominen tekee tehtävästä helpompaa ja se myöskin mahdollistaa pienet voitot prosessin aikana. Bonus: Zotero Jos kirjoitat pidempää esseetä tai yleisesti tutkit jotakin aihetta, Zotero on ylivoimaisesti paras ystäväsi. Zotero on sinun henkilökohtainen tutkimusassistentti mikä pitää kirjaa kaikista haluamastasi lähteistä. Kun tutkit jotain aihetta voit tallentaa Zoteroon kaikki relevantit lähteet myöhempää käyttöä varten. Kun alat kirjoittamaan esseetä niin Zotero tekee automaattisesti haluamasi näköiset lähdeviittaukset tekstiin ja pitää myös kirjaa siitä mihin lähteisiin olet viitannut omassa tekstissäsi. Lopuksi Zotero luo bibliografin niiden lähteiden perusteella mihin olet viitannut tekstissäsi. Zotero säästää sinulta aikaa ja vaivaa, kun sinun ei enää ikinä tarvitse huolehtia siitä ovatko lähdeviittaukset oikein ja oletko muistanut listata kaikki lähteet. Kun käytät Zoteroa ensimmäisen kerran niin lupaan, että et ikinä enää voi olla käyttämättä sitä!
Parhaat työkalut opiskeluun Read More »
Uusimmassa hallitusohjelmassa otetaan kantaa ”juristi” ja ”lakimies” nimikkeiden käyttöön. Hallitusohjelman mukaan oikeudellisten nimikkeiden käytössä on esiintynyt harhaanjohtavaa käyttöä minkä vuoksi nimikkeitä ”juristi” ja ”lakimies” saisi käyttää vain henkilö, joka on suorittanut yleistutkintomallisen ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM/OTK). Hallitusohjelman nykyinen muotoilu jättää epäselväksi sen saavatko ulkomailla ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet käyttää nimikettä ”juristi”, jos ehdotus menisi läpi. ”Juristi” = oikeustieteen maisteri Mitä nimike ”juristi” tällä hetkellä tarkoittaa? Juristiliitto on omilla nettisivuillaan julkaissut ohjeistuksen ”juristi” tai ”lakimies” nimikkeiden käytöstä ja niistä käytetyistä käännöksistä ruotsiksi ja englanniksi. Juristiliitto ohjeistaa, että nimikkeitä ”juristi” tai ”lakimies” käytetään yleisesti vain ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon (OTM/OTK) suorittaneista henkilöistä. Asianajajaliitto puolestaan määrittelee ”juristin” olevan ”oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittanut henkilö (OTM/OTK)”. Mielestäni Juristiliiton ja Asianajajaliiton ohjeistuksen ”juristi”-nimikkeen käytöstä voi tulkita kahdella eri tavalla: Lisäksi Juristiliiton julkaisemassa listassa juristinimikkeiden käännöksissä ”oikeustieteen maisteri; OTM” on käännetty englanniksi tarkoittamaan ”Master of Laws; LL.M.”. Tämä käännös huomioon ottaen olisi loogista ajatella, että tulevaisuudessa myös ulkomailla tutkintonsa suorittaneet henkilöt voisivat käyttää itsestään nimikettä ”juristi”, jos hallituksen ehdotus menisi läpi. Ulkomailla suoritettu LL.M. ja OTM ovat kuitenkin sisällöltään ja laajuudeltaan lähtökohtaisesti aina samat, joten myöskin tämä puoltaisi tuota toista tulkintaa ”juristi”-nimikkeen käytöstä. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää mitä hallitusohjelman esitys loppupeleissä tarkoittaa ja miten se tultaisiin mahdollisesti toteuttamaan. Rinnastaminen mahdollistaa varmasti ”juristi”-nimikkeen käytön Varmaa kuitenkin tässä vaiheessa on, että ulkomaisen tutkinnon rinnastaminen mahdollistaa varmasti ”juristi”-nimikkeen käytön, jos hallitusohjelman esitys menisi läpi. Lainsäädännössä on jo nyt selvästi esitetty, että ulkomaisen tutkinnon rinnastanut henkilö voi toimia yhtä lailla eri oikeushallinnon ja hallinnon alan viroissa, kuten OTM:n suorittaneet. Samoin ulkomaisen tutkinnot rinnastanut henkilö voi tulla asianajajaksi sekä liittyä Juristiliittoon. Tutkinnon rinnastaminen avaa siis ovet OTM:n takana oleviin tehtäviin, joten kannattaa harkita vakavasti oman tutkinnon rinnastamista vaikka ei haluaisikaan esimerkiksi asianajajaksi. Jos hallitusohjelman esitys menee läpi niin voi olla, että rinnastamisesta tulee lähes ”pakollista”, jos ulkomaisen tutkinnon omaavat henkilöt eivät voi käyttää itsestään nimikettä ”juristi”. Yhteenveto Hallitusohjelman epäselvä ehdotus ”juristi”-nimikkeen rajoittamisesta tulee varmasti olemaan kuuma peruna juristien keskuudessa lähitulevaisuudessa. Syy kyseiselle esitykselle saattaa johtua enemmänkin ns. erikoisjuristeista (nimitys hallintotieteiden maistereista, jotka ovat erikoistuneet julkisoikeuteen) eikä ulkomailla oikeustieteen maisterin suorittaneista henkilöistä, jotka käyttävät itsestään yleisnimikettä ”juristi”. Tässä kohtaa on ymmärrettävää, että erikoisjuristi nimikkeenä saattaa aiheuttaa hämmennystä, kun kyseessä ei ole tosiasiassa oikeustieteen maisteri ja tätä on luultavasti lähdetty korjaamaan hallitusohjelmassa. Tästä ei kuitenkaan ainakaan meillä ole varmuutta. Valitettavaa on, että tässä vaiheessa asia on toistaiseksi hyvin epäselvä ja hallitusohjelma jättää monta kysymystä auki. Asiaa tullaan varmasti avaamaan enemmän, mutta hallitusohjelman luoma epävarmuus on ehdottomasti epämiellyttävää jo ulkomailta valmistuneille kuin myös ulkomailla tällä hetkellä oikeustieteellisessä opiskeleville. Tulemme seuraamaan aktiivisesti tilannetta ja raportoimaan aiheesta, jos/kun esitys lähtee eteenpäin. Jos sinulla on ajatuksia aiheesta, voit lähettää vapaasti sähköpostia osoitteeseen leevi@oikis.fi. Linkit Vahva ja välittävä Suomi: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023 (sivu 187) Juristiliitto: Nimikkeiden käyttö ja käännökset Asianajajaliitto: Juristinimikkeiden lyhyt oppimäärä
Hallitus rajoittamassa ”juristi” ja ”lakimies” nimikkeiden käyttöä Read More »
Yhä useampi suomalainen lähtee ulkomailla opiskelemaan korkeakouluun/yliopistoon lukion jälkeen. Ulkomaille lähdetään opiskelemaan monista eri syistä: osalle ulkomailla opiskelu on ns. varapaikka, jos Suomesta ei aukea opiskelupaikkaa, osa haluaa erikoistua alalle/aihealueeseen mihin ei Suomesta saa koulutusta ja osa saattaa hakea suoraan ulkomaille opiskelemaan eikä edes ajattele Suomessa opiskelua vaihtoehtona. Tässä artikkelissa käydään läpi miten opiskelu ulkomailla ja Suomessa mahdollisesti eroavat toisistaan ja mitä jokaisen olisi hyvä tietää, jos tähtäimenä on ulkomailla opiskelu. Opintojen sisältö: sama vai eri? Yhtenä huolenaiheena ulkomailla opiskelussa saattaa olla se, että ovatko opinnot sisällöltään samat kuin Suomessa. Jos ajatuksissa on palata takaisin Suomeen opintojen jälkeen niin opintojen vastaavuudesta Suomen opintoihin on iso hyöty esimerkiksi työnhaussa. Ovatko ulkomailla suoritetut tutkinnot siis sisällöltään samat kuin Suomessa? Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Vastaus riippuu hyvin pitkälti siitä mitä lähtee ulkomaille opiskelemaan. Oikeustieteen opinnoissa opintojen sisältö eroaa pakosti siitä mitä Suomessa, koska sattuneista syistä ulkomailla ei opiskella Suomen lakia (poikkeuksena Tallinnan yliopisto). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö ulkomailla suoritettu oikeustieteen tutkinto olisi arvokas myös Suomessa. Ulkomailla pystyy erikoistumaan esimerkiksi EU-oikeuteen ihan eri tasolla kuin Suomessa. Moni EU-oikeuteen pohjautuva oikeudenala on sellainen ettei sitä pysty opiskelemaan Suomessa samalla tasolla kuin ulkomailla. Hyvä esimerkki on kilpailuoikeus. Suomessa on hyvin rajalliset mahdollisuudet erikoistua kilpailuoikeuteen, mutta ulkomailla on monta kilpailuoikeuteen keskittyvää masiteriohjelmaa. Ulkomailla suoritetun tutkinnon pystyy myös jälkikäteen rinnastamaan Suomen OTM:ään, jolloin olet samalla ”viivalla” kuin Suomessa tutkintonsa suorittaneet oikkarit (lue lisää rinnastamisesta). Jos puolestaan katsotaan vaikka kauppatieteen opintoja niin kauppatieteen tutkintojen sisältö ei eroa ulkomailla siitä mitä Suomessa opetetaan. Samoin myös lääketieteellisessä opetettavat asiat pysyvät samoina vaikka opiskelisikin ulkomailla. Tässä kohtaa voi nousta kysymys, että miksi edes lähteä ulkomaille, jos opetettavat asiat ovat samoja? Iso syy ulkomaille lähtemiseen on myös ulkomailta mahdollisesti saama vetoapu omalle uralle. Vaikka esimerkiksi Oxfordissa opiskellaan lähtökohtaisesti samoja asioita kuin Suomessa niin Oxfordista valmistunut on lähes aina ”paremmassa” asemassa työmarkkinoilla kuin Suomesta valmistunut. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö opetus Suomessa olisi myöskin hyvää ja laadukasta, mutta ulkomailta saatu vetoapu voi olla erittäin arvokas oman urakehityksen kannalta. Opetuksen laatu Opetuksen laatua on tietyllä tapaa vaikea arvioida. Toki voimme katsoa yliopistojen kansainvälisiä rankingeja missä esimerkiksi Helsingin yliopisto oli vuonna 2023 sijalla 110 Times Higher Education mukaan. Puhtaasti rankingien katsominen ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Kansainväliset rankingit katsovat yleisesti esimerkiksi koko yliopiston tieteellistä tutkimusta ja julkaisujen määrää. Nämä eivät kuitenkaan kerro mikä on esimerkiksi oikeustieteen tiedekunnan opetuksen taso ja laatu. Iso ero etenkin oikeustieteen opiskelussa Suomessa vs. ulkomailla ovat kurssien koot. Suomessa samalla (vuosi)kurssilla voi olla hyvin 150 opiskelijaa, kun taas ulkomailla ohjelmasta riippuen voivat kurssikoot olla pienimmilllään 10-20 opiskelijaa. Kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrä muuttaa pakosti koko kurssin luonnetta ja vaikuttaa siihen kuinka laadukasta opetus ja samalla oppiminen voi olla. Mitä suuremmaksi kurssikoot menevät, sitä itsenäisempää opiskelusta tulee ja itse opetuksen merkitys vähenee. Jos kurssikoko on puolestaan pieni on opetus paljon dynaamisempaa ja aktiivisempaa, jolloin myös keskustelua ja luovaa ajattelua pääsee tapahtumaan enemmän luennoilla. Toki jokaisella on omat preferenssit missä ja miten haluaa opiskella. Osalle saatta sopia paremmin suuremmat kurssikoot, jolloin pääsee opiskelemaan enemmän itsenäisesti. Toisille itsenäinen opiskelu ei välttämättä ole paras tapa oppia vaan he saattavat loistaa pienryhmissä ja seminaareissa, joissa tapahtuu aktiivista ja yhteistyöhön perustavaa oppimista. Opetuksen laatuun vaikuttaa luonnollisesti myöskin luennoitsijat ja tiedekunnan henkilökunta. Vaikka yliopisto olisi hyvä, on luennoitsijalla kuitenkin iso vaikutus siihen kuinka laadukasta opetus tosiasiassa on. Luennoitsijoiden tasoon ja yleisesti henkilökuntaan ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan muutenkuin korkeakoulun ja ohjelman valinnalla. Parhaimman kuvan opetuksen laadusta saa, jos kysyy nykyisiltä tutkinto-opiskelijoilta tai jotka ovat kyseisen ohjelman/korkeakoulun alumneja. He pystyvät kertomaan oikeasti millä tasolla opetus on ja kannattaako ohjelmaan/korkeakouluun ylipäätään hakea. Kannattaa siis rohkeasti etsiä käsiin esimerkiksi LinkedIn:stä nykyisiä tutkinto-opiskelijoita ja/tai alumneja ja kysyä heiltä mitä he olivat mieltä opetuksen laadusta ja myöskin jatkomahdollisuuksista opintojen jälkeen. Jatkomahdollisuudet opintojen jälkeen Ulkomailla opiskelu tarjoaa uramahdollisuuksia mitä ei Suomesta voi saada. Ulkomaisista korkeakouluista rekrytään vastavalmistuneita paljon aktiivisemmin esimerkiksi isoihin asianajotoimistoihin, investointipankkeihin ja teknologiayrityksiin. Arvostetulla, ulkomaisella tutkinnolla on laajemmat uramahdollisuudet suomalaiseen tutkintoon verrattuna vaikka suomalainen opetus on yhä arvostettua kansainvälisesti. Ulkomailla kansainvälisyyttä arvostetaan enemmän kuin Suomessa. Jos olet käynyt koulut Euroopassa muussa kuin omassa kotimaassa niin tämä nähdään erittäin positiivisena asiana, varsinkin jos mukaan on tarttunut myös uusi kielitaito. Suomessa vallitsee valitettavasti yhä kulttuuri missä kotimaisia korkeakouluja suositaan vaikka opetuksen ja/tai tutkinnon sisältö ei olisikaan yhtä laadukasta kuin ulkomailta saadussa tutkinnossa. Toki tähän vaikuttaa vahvasti se mitä alaa on opiskellut. Oikeustiede on etenkin ala, jossa kotimaisia tutkintoja suositaan huomattavasti enemmän kuin ulkomaisia. Oikeustieteessä tosin kororstuu Suomen lainsäädännön osaaminen, jolloin on tiettyyn pisteeseen asti oikeutettua ”suosia” suomalaisen tutkinnon suorittaneita. Nykyisin on kuitenkin hyvin paljon oikeudenaloja missä EU-oikeuden osaaminen on itse asiassa tärkeämmässä roolissa kuin puhtaasti Suomen lainsäädännön osaaminen. Vaikka ensimmäisen työpaikan saaminen voi tuntua aluksi haastavalta niin ei kannata lannistua. Kun saat kerran jalan oven väliin niin uusien työpaikkojen saaminen helpottuu automaattisesti. Yhteenveto Ulkomailla ja Suomessa opiskelussa on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös merkittäviä eroja. Jokaisen tulee punnita itse mitä opiskelulta haluaa ja minkälainen opiskeluympäristö sopii itselle parhaiten. Mitä ikinä lähdetkään opiskelemaan/tekemään niin muista heittäytyä siihen täysillä! Ota opinnoista kaikki irti ja nämä kokemukset tulevat seuraamaan ja auttamaan sinua läpi elämän.
Opiskelu ulkomailla ja Suomessa Read More »
Ulkomailla opiskelussa on omat hyvät ja huonot puolensa, plussat ja miinukset. Kynnys lähteä opiskelemaan ulkomaille on luonnollisesti korkeampi kuin Suomeen korkeakouluun hakeminen. Tämä artikkeli käy lyhyesti läpi mitä hyvää ja mitä huonoa ulkomailla opiskelussa on. Plussat Miinukset Yhteenveto Ulkomailla opiskelu on loistava vaihtoehto motivoituneille opiskelijoille. Ulkomailta voi saada laajemman osaamisen kuin Suomesta tietyssä oikeudenalassa ja tällä on iso merkitys työmarkkinoilla. Jos itselläsi ei ole aitoa motivaatiota opiskella oikiksessa, ei ulkomailla opiskelu ole millään tavalla oikotie oikeustieteen tutkinnon suorittamiseksi. Ulkomailla opiskelu maksaa yleensä useita tuhansia euroja ja opinnot voivat olla paljon vaativampia kuin Suomessa, jos haluaa varmistaa hyvän maisteripaikan ja työllistymismahdollisuudet. Huonoilla arvosanoilla ei varmasti pääse hyvään maisteriohjelmaan. Loppupeleissä kuitenkin omalla motivaatiolla on todella iso merkitys siihen kuinka paljon ulkomailla opiskelusta saa irti. Jos ulkomaille lähtee opiskelemaan puolitehoilla, ovat tulokset myös tyydyttäviä. Jokainen on siis oman onnensa seppä, myös opiskelussa.
Ulkomailla opiskelu – plussat ja miinukset Read More »
